YLÄFEMMA & ALAFEMMA 2017 -PALKINNOT

Yläfemman 2017 saa RIKKI-projekti!

Kuva: Sohjoo teksti: KEJ https://rikkiproject.wordpress.com

Kuva: Sohjoo
teksti: KEJ
https://rikkiproject.wordpress.com

Perustelut:

RIKKI on suomalainen taideprojekti, joka koostuu julkaisuista, näyttelyistä ja työpajoista. Mukana on ollut esimerkiksi sarjakuvia, runoja, kuvitusta ja valokuvaa. RIKKI-projektia pyörittää kollektiivi, yli eri alojen 60 taiteilijaa. Mukaan otetaan yhä uusia, kaiken tasoisia taiteilijoita.

Teokset käsittelevät muun muassa masennuksen kanssa elämistä, hulluksi leimaantumista, ahdistuneisuutta ja terapiassa käymistä. Mukana myös kokemuksia mielisairaalasta ja psykopaatiksi diagnosoidun henkilön haastattelu.

RIKKI kertoo mielenterveyskuntoutujien kokemuksista eri taiteiden keinoin. Se antaa vertaistukea ja apua niille, jotka kärsivät mielenterveysongelmista. RIKKI myös näyttää ulkopuolisille (läheisille, ehkä jopa päättäjille?), millaista arki mielenterveyden ongelmien kanssa on ja siten toivottavasti vähentää mielenterveyden ongelmien stigmatisointia.

Å-Festissä 2017 oli Rikki-projektia käsittelevä paneelikeskustelu sekä sarjakuvanäyttely, joka jatkuu Galleria Kreutzissa 25.2. saakka. Lisäksi parhaillaan on nähtävillä myös Ei hävetä -näyttely Raaseporissa 25.3. saakka.

femskt yläfemma apila pepita siiri viljakka

Palkintona femma! Kuva: Kimmo Lust

Feministinen sarjakuvatoiminta FEMSKT iloitsee RIKKI-projektista!

https://rikkiproject.wordpress.com 
FB: @rikkiproject 
TUMBLR: rikkiproject.tumblr.com
IG: @rikkiproject

Yläfemma on Feministisen sarjakuvatoiminnan FEMSKTin jakama kunniapalkinto tasa-arvon edistämisestä sarjakuvassa. Palkinnosta päättää vuosittain vaihteleva raati, joka muodostuu FEMSKT-verkoston jäsenistä.

 

YLÄFEMMA & ALAFEMMA 2017 -PALKINNOT

Alafemman 2017 saa Arktinen banaani!

Perustelut:

Taas me ollaan täällä nillittämässä pikku jutuista.

Tämä palkinto olisi voinut mennä monelle muullekin, mutta päätimme palkita suurimman ja kauneimman.

Kun halutaan päästä alkuun epätasa-arvoisten rakenteiden löytämisessä, tarvitaan faktaa, ei mutua. Numerot eivät ole kaikki kaikessa, mutta niitä tarvitaan. Numerot ovat yksityiskohtia, joiden avulla voidaan alkaa hahmottaa isoa kuvaa. Sitten voi alkaa kysyä, mistä tämä kertoo, mitä tämä tarkoittaa. Yksilön toiminta, menestys tai arkuus ei ole tässä olennaista. Kiinnostavaa ei ole kuka tekee, vaan mikä estää.

Kaksi naista on saanut sarjakuvan valtionpalkinnon. Line Webtoon-nettisarjakuvan kolmesta kuukausipalkkaisesta suomalaisesta yksikään ei ole mies. Yksilöiden menestyksen taakse jää totuus että suurimmalle osalle tie on huomattavan kivikkoinen.

Kun katsoo suomalaisten sarjakuvakustantajien katalogeja viimeisen 13 vuoden ajalta, havaitsee joitakin asioita. Kustannusalan ollessa kriisissä täytyy harkita tarkasti, mihin vähäiset resurssit satsataan. Katalogit ovat tarkasti mietittyjä ja silti huteja tulee. Jokainen kirja on arpa. Paljon julkaistaan vaikkapa nostalgisia uusintapainoksia lapsuusaikaimme seikkailusarjoista. Menestyneimmät kirjat ovat strippikokoelmia. Jokaisella kustantajalla on linjansa.

Uuden tekijän julkaiseminen on aina riski, uuden lukijakunnan kasvattaminen tulee kalliiksi. Varsinkin jos potentiaalisille lukijoille ei tule mieleenkään, että kyseisen kustantajan kataloogissa voisi olla heille jotain.

Mitä siitä, että naiset ovat suurin kulttuurinkuluttajaryhmä muuten. Miettikää kaikkia niitä entisiä sarjakuvaopiskelijoita jotka on antaneet periksi ja menneet oikeisiin töihin, mikä loistava ostajakunta!

Nicola Streeten Laydeez do Comicsista (UK) selvittää tohtorinväitöskirjassaan, kuinka naisten sarjakuvaa 1900-luvulla Britanniassa ei ole kannatellut sarjakuvakenttä vaan feministinen kenttä, riippumattomat feministiset verkostot ja levityskanavat. Ensin suffragetit kortteineen, sitten työväenliikkeen naiset ja muut feministit julistepajoineen ja punkkarit zineineen. Naiset ovat julkaisseet itse ja levittäneet itse.

Mutta kuka haluaa naissarjakuvan ghettoon? Ei ole edes olemassa sellaista asiaa kuin naissarjakuva. Ajatus on yhtä älytön kuin “naissarjakuvapaneeli”. Vasenkätissarjakuva. Viiksekkäiden tekemät sarjakuvat. Punatukkaisten uussuomalaisten sarjakuvat. Separatismille on aikansa ja paikkansa, mutta sen ei pitäisi olla oman ammatin harjoittamisessa.

On olemassa sarjakuvantekijöitä, jotka eivät ole miehiä. Kun blogeja seuraa, niin heitä on joka lähtöön ja tyyliin. Mutulla arvaan, että suurin osa tekijöistä on kiinnostunut lajityyppinsä sarjakuvista, hauskoista, eeppisistä, kokeellisista tai vaikkapa Marveleista. Kun piirtää sarjakuvia vain itselleen, ilman palkkaa, miksipä ei tekisi juuri sellaisia mistä itse tykkää.

Printissä tärkeää on sen mukanaan tuoma prestiisi: apurahat (kirjastokorvaukset), järjestöjen jäsenyydet, käännökset… Sääntöjä ei oikein voi yksin määrätä uudelleen, vaikka haluaisi.

Kiinnostavaa on se, että nopeimmin asennettaan näyttävät korjaavan suuret kaupalliset supersankarijätit Marvel ja DC. He ovat huomanneet, että naislukijat haluavat sisältöä, johon voivat samastua ja alkaneet huolehtia tekijäkuntansa moninaisuudesta. Pohjois-Amerikassa vähiten naistekijöitä julkaisi vaihtoehtoisen pörröinen Top Shelf. Vaikka ne on niin mukavia jätkiä! Varmaan keski-ikäisiä feministejäkin!

Muita aloja tutkittaessa (mm. Cupore http://www.cupore.fi/fi/julkaisut/cuporen-julkaisut/taija-roiha-pauli-rautiainen-ja-kaija-rensujeff-taiteilijan-asema-ja-sukupuoli, STOD http://www.teme.fi/stod/2956-miehinenteatteri.html#.WJ6P8mSLTUo) on ilmennyt samantapainen sukupuolijakauma.

Varmaan sattumaa, sillä sukupuolellahan ei ole väliä.

FEMSKT toivoo alalle tutkimusta ja muutosta. Tutkikaa te, me lupaamme piirtää tulokset sarjakuviksi niin että kaikki jaksavat lukea ne!

Ylä- & Alafemma

Yläfemma on Feministisen sarjakuvatoiminnan FEMSKTin jakama kunniapalkinto tasa-arvon edistämisestä sarjakuvassa. Alafemma on kunniattomuuspalkinto, kun toivoisimme hieman enemmän yritystä.

Palkinnosta päättää vuosittain vaihteleva raati, joka muodostuu FEMSKT-verkoston jäsenistä.

FEMSKT Porvoon Å-festissä + tärpit

Feministinen sarjakuvatoiminta on mukana Å-fest-tapahtumassa Porvoossa lauantaina 11.2.! Siellä nähdään!

Femidistro

Pidämme sarjakuvabasaarissa pöytää, jossa myydään feministisiä sarjiksia! Auki 11–18 Kulttuuritalo Grandissa, Piispankatu 28.

femidistro

Yläfemma- ja Alafemma-palkintojen jako

Vegaanikahvila Moxie, Kulttuuritalo Grand, klo 16

Jaamme toista kertaa Yläfemma- ja Alafemma-palkinnot, eli kunnia- ja häpeäpalkinnot sarjakuvakulttuurin saralla. Viime vuonna palkinnot jaettiin festivaaleille: Å-fest voitti ruusuja ja 5 € rahapalkinnon monipuolisella ja feministisellä linjallaan. Kemin sarjakuvapäivät sai risuja.

Tänä vuonna luvassa kenties jotain ihan muuta!

ylafemma-web-musta700

Näyttely: Feministisiä sarjakuvia Voiman sivuilta

Näyttely esillä 11.2.–30.5.2017 Söderkullan kirjastossa Sipoossa (Amiraalintie 2, 01150 Söderkulla)

Näyttelyssä esillä valikoituja sarjakuvia Feministisen sarjakuvatoiminnan Voima-lehdessä julkaistavalta sivulta.

Feministisellä Sarjakuvatoiminnalla on ollut vuodesta 2015 asti oma sivu 10 kertaa vuodessa julkaistavassa Voima-lehdessä. Sivulla sarjakuvafeministit julkaisevat sarjakuvia, jotka ottavat kantaa ajankohtaisiin aiheisiin feministisestä näkökulmasta. Aiheina on ollut esimerkiksi urheilu, äitiyslaki, lapsettomuus, seksityö, porno ja sterilisaatio.

Näyttelyssä mukana olevat taiteilijat: Emma Heinonen, Miia Vistilä, Henna Räsänen, Aino Sutinen, Kaisa Leka, Jon Karvinen, Verna Kuutti, Apila Pepita Miettinen, Katariina Hirvonen, Tanja Inkeri Is, Jiipu Uusitalo, Petra Rintala, Niko-Petteri Niva, Jesse Nalle, Reetta Laitinen ja Heidi Anniina Mattila.

Näyttelyä on tukenut Koneen Säätiö. Aukiolo ma–ke klo 10–18, to–la klo 10–16.

femskt-voima

Lisäksi FEMSKTin festaritärppejä:

Normikriittinen valokuvasarjakuvatyöpaja kaikenikäisille, Heidi Lunabba (suomeksi, ruotsiksi, englanniksi). 13.30–15.30, Terassi-työpajatila

Mielipuolisuuden rajoilla: kaksi näyttelyä. RIKKI-projektin ja Emmi Valveen sarjakuvanäyttely 31.1.–25.2. Paikka: Galleria Kreutz (Adlercreutzinkatu 39, Porvoo). Avajaisjuhlat pe 10.2.2017 klo 16.

RIKKI-kollektiivin taiteilijoiden tekemiä kuvituksia ja sarjakuvaa. Näyttelyssä tutkitaan rajaa terveen ja mielisairaan välillä. Mikä erottaa “hullun” ja terveen? Onko se jotain jota voimme nähdä tai mitata? Mitä tehdä, kun itse huomaa, ettei mieli olekaan terve? Mukana on noin 10 taiteilijan teoksia.

Emmi Valveen Isän luo -näyttely. Esillä on orginaaleja saman nimisestä omakustanteesta, joka voitti Taivaallisin pienlehti -kilpailun Helsingin sarjakuvafestivaaleilla vuonna 2015.

Apila Pepitan haastattelu Wahlroos-salissa 12:00–12:30

Ajan kulumisesta -lukuesitys. Taina Hakala pitää lukuesityksen työn alla olevasta ja vielä muotoaan muuttavasta sarjakuvastaan. 15:15–15:45, Artist talk -tila, suomeksi ja ruotsiksi.

Linkki Å-festin sivulle.