Alafemman 2017 saa Arktinen banaani!
Perustelut:
Taas me ollaan täällä nillittämässä pikku jutuista.
Tämä palkinto olisi voinut mennä monelle muullekin, mutta päätimme palkita suurimman ja kauneimman.
Kun halutaan päästä alkuun epätasa-arvoisten rakenteiden löytämisessä, tarvitaan faktaa, ei mutua. Numerot eivät ole kaikki kaikessa, mutta niitä tarvitaan. Numerot ovat yksityiskohtia, joiden avulla voidaan alkaa hahmottaa isoa kuvaa. Sitten voi alkaa kysyä, mistä tämä kertoo, mitä tämä tarkoittaa. Yksilön toiminta, menestys tai arkuus ei ole tässä olennaista. Kiinnostavaa ei ole kuka tekee, vaan mikä estää.
Kaksi naista on saanut sarjakuvan valtionpalkinnon. Line Webtoon-nettisarjakuvan kolmesta kuukausipalkkaisesta suomalaisesta yksikään ei ole mies. Yksilöiden menestyksen taakse jää totuus että suurimmalle osalle tie on huomattavan kivikkoinen.
Kun katsoo suomalaisten sarjakuvakustantajien katalogeja viimeisen 13 vuoden ajalta, havaitsee joitakin asioita. Kustannusalan ollessa kriisissä täytyy harkita tarkasti, mihin vähäiset resurssit satsataan. Katalogit ovat tarkasti mietittyjä ja silti huteja tulee. Jokainen kirja on arpa. Paljon julkaistaan vaikkapa nostalgisia uusintapainoksia lapsuusaikaimme seikkailusarjoista. Menestyneimmät kirjat ovat strippikokoelmia. Jokaisella kustantajalla on linjansa.
Uuden tekijän julkaiseminen on aina riski, uuden lukijakunnan kasvattaminen tulee kalliiksi. Varsinkin jos potentiaalisille lukijoille ei tule mieleenkään, että kyseisen kustantajan kataloogissa voisi olla heille jotain.
Mitä siitä, että naiset ovat suurin kulttuurinkuluttajaryhmä muuten. Miettikää kaikkia niitä entisiä sarjakuvaopiskelijoita jotka on antaneet periksi ja menneet oikeisiin töihin, mikä loistava ostajakunta!
Nicola Streeten Laydeez do Comicsista (UK) selvittää tohtorinväitöskirjassaan, kuinka naisten sarjakuvaa 1900-luvulla Britanniassa ei ole kannatellut sarjakuvakenttä vaan feministinen kenttä, riippumattomat feministiset verkostot ja levityskanavat. Ensin suffragetit kortteineen, sitten työväenliikkeen naiset ja muut feministit julistepajoineen ja punkkarit zineineen. Naiset ovat julkaisseet itse ja levittäneet itse.
Mutta kuka haluaa naissarjakuvan ghettoon? Ei ole edes olemassa sellaista asiaa kuin naissarjakuva. Ajatus on yhtä älytön kuin “naissarjakuvapaneeli”. Vasenkätissarjakuva. Viiksekkäiden tekemät sarjakuvat. Punatukkaisten uussuomalaisten sarjakuvat. Separatismille on aikansa ja paikkansa, mutta sen ei pitäisi olla oman ammatin harjoittamisessa.
On olemassa sarjakuvantekijöitä, jotka eivät ole miehiä. Kun blogeja seuraa, niin heitä on joka lähtöön ja tyyliin. Mutulla arvaan, että suurin osa tekijöistä on kiinnostunut lajityyppinsä sarjakuvista, hauskoista, eeppisistä, kokeellisista tai vaikkapa Marveleista. Kun piirtää sarjakuvia vain itselleen, ilman palkkaa, miksipä ei tekisi juuri sellaisia mistä itse tykkää.
Printissä tärkeää on sen mukanaan tuoma prestiisi: apurahat (kirjastokorvaukset), järjestöjen jäsenyydet, käännökset… Sääntöjä ei oikein voi yksin määrätä uudelleen, vaikka haluaisi.
Kiinnostavaa on se, että nopeimmin asennettaan näyttävät korjaavan suuret kaupalliset supersankarijätit Marvel ja DC. He ovat huomanneet, että naislukijat haluavat sisältöä, johon voivat samastua ja alkaneet huolehtia tekijäkuntansa moninaisuudesta. Pohjois-Amerikassa vähiten naistekijöitä julkaisi vaihtoehtoisen pörröinen Top Shelf. Vaikka ne on niin mukavia jätkiä! Varmaan keski-ikäisiä feministejäkin!
Muita aloja tutkittaessa (mm. Cupore http://www.cupore.fi/fi/julkaisut/cuporen-julkaisut/taija-roiha-pauli-rautiainen-ja-kaija-rensujeff-taiteilijan-asema-ja-sukupuoli, STOD http://www.teme.fi/stod/2956-miehinenteatteri.html#.WJ6P8mSLTUo) on ilmennyt samantapainen sukupuolijakauma.
Varmaan sattumaa, sillä sukupuolellahan ei ole väliä.
FEMSKT toivoo alalle tutkimusta ja muutosta. Tutkikaa te, me lupaamme piirtää tulokset sarjakuviksi niin että kaikki jaksavat lukea ne!
Ylä- & Alafemma
Yläfemma on Feministisen sarjakuvatoiminnan FEMSKTin jakama kunniapalkinto tasa-arvon edistämisestä sarjakuvassa. Alafemma on kunniattomuuspalkinto, kun toivoisimme hieman enemmän yritystä.
Palkinnosta päättää vuosittain vaihteleva raati, joka muodostuu FEMSKT-verkoston jäsenistä.
Å-festissä on paikalla myös Femidistro, josta voi ostaa sarjakuviamme. Festarin kiinnostavista vieraista voisi mainita esimerkiksi Dotterbolagetin Sofia Olssonin (Ruotsi) ja FEMSKT:n Tiitu Takalon ja Mari Ahokoivun.
